perjantai 30. maaliskuuta 2012

Treenimasennusta, muuttoa jne.

Taas on tovi kulunut viime päivityksestä, ja kaikenmoista on kerennyt tapahtumaan. Muutettiin tosiaan koirien kanssa Espoosta Helsinkiin, tarkemmin Malminkartanoon, maaliskuun alussa. Jaetaan nyt kämppä siskopuoleni ja hänen poikaystävänsä kanssa. Hyvin on yhteiselo näin kuukauden jälkeen sujunut, koirat on osannut käyttäytyä ja musta on ihan kivaa kun on enemmän seuraa.



Malminkartano on muutenkin ihan super paikka asua! Täältä on tosi hyvät julkiset yhteydet, keskusta lähellä, sali lähellä, loistavat tokotreenimahdollisuudet ja ennenkaikkea mitkä lenkkeilymaastot! Mä olin aivan täpinöissä kun näin Malminkartanon täyttömäen! Se on semmonen jumalattoman korkea mäki tässä ihan lähellä, jota reunustaa hienot lenkkeilymetsät. Mäkeä voi kavuta myos rappusia pitkin ja heti kun lumet sulaa mä aloitan rappustreenit! Nyt ollaan koirien kanssa tyydytty mäkitreeniin. Muutaman kerran kun lenkillä juoksee sitä mäkeä ylös ja alas niin saa aika tehokkaan treenin. Me ollaan kesällä kyllä semmosessa teräskunnossa että auta armias!

Mulla on muutenkin ollut lähikuukaudet päällä kauhea kuntoiluinnostus. Salille on täältä matkaa n. 5km, joka on hyvä fillarilla alkulämpäksi. Sit joko voimatreeniä salin puolella tai joku ohjattu tunti tai kaksi. Varsinkin kahvakuula on ihan mun lemppari! Lisäksi kaksi kertaa viikossa rugby-treenit, juoksutreenit ja kelien vielä vähän lämmettyä alan fillaroimaan duuniin! Sinne on sellaiset 15km/suunta, eli ihan tehokasta liikuntaa. Kevään edetessä koitan sitten vähentää salilla käymistä ja tehdä enemmän juttuja ulkona niin koiratkin pääsee mukaan :)

 
 

Ja miten mulla on nyt näin paljon aikaa ei-koiraurheiluun? No koska kärsin treenimasennuksesta. Tai koiramasennuksesta. Pikkuhiljaa tää on alkanut, ja nyt ollaan jo aika pahassa tilanteessa. En halua mennä treeneihin. En halua kisata. Ahdistaa eikä ole kivaa :( Viime viikonlopun Next Level-leirillekin piti oikeen lähteä. Huolestuttavaa. Keväällä alkaa Niinun valmennusryhmä Dracun kanssa ja se menee rugbytreenin kanssa päällekäin... Mietin tässä nyt vakavasti et kumman valitsen. Rugbytreenien jälkeen on aina hyvä fiilis ja treeneissä kivaa. Agilitytreenien jälkeen on lähinnä itkettänyt ja tuntuu ettei mistään tule mitään. Dracun rimaongelma vaan jatkuu ja jatkuu, tuntuu pahenevan vain. Villen viime treeneissä tiputti miltein kaikki rimat (tai siltä ainakin tuntui) ja lopetin sit treenit kesken. Sanoin että me ei tulla treeneihin ennenkuin tähän ongelmaan saadaan jotain selitystä. Draculle on ensi viikolla fyssariaika Aistissa, ehkä saadaan jotain vastauksia? Jos mitään fyysistä ongelmaa ei huomata, katsotaan yksäriaikaa Vapulle ensi Next Level-leirillä. Jos nämä ei avaa ongelmaa, voin yhtä hyvin lopettaa agilityn. Mä en vaan jaksa jatkuvaa epäonnistumisen fiilistä, tappaa pidemmän päälle motivaation aika tehokkaasti...

Noh ehkä tää fiilis lähtee tästä vielä nousuun kun kun tää takatalvi jo lähtis ja pääsee ulos treenailemaan auringonpaisteeseen. Talvella tehdään niin paljon vaikeaa ratatreeniä, mä tykkään enemmän koulutella omassa rauhassa kaikkea pikkukivaa. Onneksi mulla on kaksi ihan mahtavaa koiraa jotka on onnellisia aina, meni treenit miten vain tai vaikkei mitään treenattaisikaan <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti