Kaksi ensimmäistä viikkoa takana!

Näin se aika on vaan lentänyt! Harmittaa kyllä aika paljon kun en ole kerennyt oikein päivitellä blogia, mutta päivässä ei ole yksinkertaisesti ollut riittävästi tunteja! Mä olen juossut kuin heikkopäinen kaksi viikkoa; koulua, duunia, treenejä ja tuon pennun kaikki mahdolliset sosiaalistamismenot. Kotiin kun pääsee illalla niin en jaksa kun antaa koirille ruokaa ja kaatua säkyyn. Ja herätä seuraavana aamuna liian monta tuntia tarvittua aikaisemmin siihen, että Wicca haluaa päihittää herätyskellon ;)

Mistäs sitä aloittaisi... Tuntuu kuin Wicca olisi ollut osa laumaa jo iät ajat, ja nyt on jo vaikea kuvitella elämää ennen sitä. Dracu on piristynyt kyllä ihan silmissä, se selvästi rakastaa lastaan ja tykkää kamalasti seurasta :) Dracu leikittää Wiccaa todella paljon ja ne on ihan super suloisia yhdessä, ihan paita ja peppu. Dracu on kyllä mun mielestä turhankin kiltti lapselleen, joka saa tehdä ihan mitä haluaa - viedä Dracun lelut, tunkea ruokakipolla, roikkua hännässä, naamassa, ihan missä vain...! Kaiken päälle Dracu haluaa vieläkin siivota Wiccan pissat ja kakat... Me juostaan aina Dracun kanssa kilvan siivoamaan Wiccan vahinkoja.

äiti on paras kaveri <3

On se muuten ihmeellistä, miten aika kuultaa muistot. Tää pissa/kakkarumba on kyllä aikamoista, en yhtään muistanut että pentu pissaa oikeesti varmaan kaksi kertaa tunnissa kun se on hereillä! Saan olla ihan jatkuvasti viemässä sitä hyiseen kylmyyteen pihalle, tai sitten siivoamassa pissaa lattialta. Mä en ole ryhtynyt opettamaan sitä paperille tekemään tarpeitaan, enemmän säätämistä niiden sanomalehtin kanssa on. Yhtenä aamuna onnistuin muuten jättämään avaimet kotiin ja lähtemään Wiccan kanssa pihalle klo. 4.30 -15 asteen pakkaseen päälläni vain pitkät kalsarit ja toppi - ei takkia. Vähän meinasi tulla itku kunnes muistin että ikkuna jäi auki ja pääsin (akrobatiataidoillani...) kipuamaan ikkunasta sisään.

Talvipentu on muuten aika pepusta :/ Wicca jäätyy hentoisessa pentuturkissaan ihan hetkessä kun ulkona on pakkasta tai tuulta. Sosiaalistaminen on hankalaa, kun ei voi olla ulkoa kuin hetken eikä ole voinut oikein sopia pentutreffejä tai käydä kävelyillä ulkona. Wicca on kulkenut paljon kantokassissa, jossa se makoilee käärittynä vilttiin oikein onnellisena!

Ollaan treffattu viime viikolla vanhan tuttavani Gabin samanikäistä (samana päivänä Itävallassa syntynyt!) Noppa-aussiepoikaa ja eilen tavattiin sitten Noppaa ja muutaman päivän vanhempaa Ukko-aussiepoikaa :) Pennuilla oli kyllä kivaa yhdessä leikkiessään! Ollaan kanssa treffattu Xena-siskoa viime viikolla. Wicca on muutenkin päässyt tapaamaan paljon eri koiria, ja hirveän hyvät sosiaaliset taidot sillä kyllä on. Menee reippaasti, mutta silti nätisti, tutustumaan, ja sitten seisoo paikallaan kun toinen nuuhkii. Ei mielistele, komenna tms. Tarkoitus olisi tavata mahdollisimman paljon kilttejä ja luotettavia erilaisia koiria, jottei Wicca vahingossakaan saisi mitään traumoja.

Wicca on jo ihan konkari bussilla matkaaja, joko sylissä, kantokassissa tai lattialla. Lähes joka päivä mennään bussilla tai junalla jonnekin. Koska mulla on ollut jonkun verran päiviä, joina menen aamulla kouluun, ja sitten koko illaksi duuniin, on Wicca käynyt muutamaan otteeseen hoidossa joko äitillä, tai sitten siskolla, jossa se oli tänään lähes koko päivän viihdyttämässä heidän lapsia. Ihana hakea illalla duunin jälkeen kiiettävästi uuvutettu pentu kotiin!