keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Ankkojen epätoivoista jahtaamista

Tai ehkä paimentamiseksi sitä jotkut kutsuvat, mutta eipä se siltä tuntunut! Oltiin eilen tosiaan Inkoossa Jouko Siitosen tilalla. Jokke on itse aussieharrastaja, ja hän on avannut tilansa ja eläimensä muiden aussieihmisten käyttöön. Ensi viikolla siellä järjestetään ASCA paimennuskoekin, jonne menin jossain aivokatkoksessa ilmoittautumaan Dracun kanssa...

Reissattiin Inkooseen Gabin ja Marja-Liisan kanssa, ja me keskityttiin ihan vaan ankkoihin, muut paimensi myös lampaita. Ja olipas se taas hankalaa! Aina ohjaaja eläinten edessä, tai sit Dracu halusi tuoda niitä mulle (mikä ei tietenkään ankoilla onnistu oikein) ja lauma hajoili tms. Sitten Dracu tapittaa mua ankkojen sijaan ja odottaa käskyjä niinkuin kunnon tokokoiran kuuluu. Huoh. Kyllähän sillä on taipumuksia ja vaikka mitä taitoja, mutta kasvatus on kyllä "pilannut" sen paimennusominaisuudet aika tehokkaasti ;)

Tehtiin kaksi paimennussettiä, ensimmäinen hitaammilla valkoisilla ankoilla ja toka nopeammilla runnereilla. Olikohan isolla eläinkoolla hankaloittava vaikutus vai mikä, mutta niitä molempia oli ihan pirun vaikea liikuttaa yhtään minnekään! Saa nähdä mitä siitä kokeesta tulee, onneksi mennään Started-luokkaan, josta olisi kyllä kiva saada tulos niin olisi koko alokasluokka läpi.

Wicca pääsi myös ekaa kertaa ikinä kokeilemaan paimennusta ankoilla. Ajattelin, että ankat ovat hyvä aloitus, vähän kuitenkin rauhallisempia kuin lampaat ja hitaampia. Ensin mentiin hihnassa sisään, mutta kun Wicca oli rauhallisen kiinnostunut, eikä yhtään näyttänyt haluavan tehdä pahaa ankoille, päästin sen vapaaksi. Wicca lähti heti tosi nätisti kokoamaan laumaa, kuljetti niitä aidan viertä, kaarsi taas toiselle puolelle ja käänsi ne ja jatkoi kuljetusta. Kun tultiin nurkkaan, se pysäytti ne ja piti niitä sitten siinä. Laumasta erkaantuneet se halusi paimentaa takaisin laumaan, mutta vielä ei ihan osannut tekniikkaa niin mä sitten vähän autoin :)

Hienointa Wiccan tekemisessä oli ehdottomasti se, miten kun yksi meinasi jäädä taakse, tai Wicca meinasi liikkua liian eteen, se itse hidasti tai pysähtyi ja jatkoi sitten matkaa. Rauhallisesti ja kontroloidusti. Olin erittäin positiivisesti yllättynyt sen ominaisuuksista! Tehtiin kaksi lyhyttä sessiota, molemmissa en koittanut millään tavalla kertoa sille mitä tehdä vaan antaa sen tehdä mitä se haluaa ja tunnustella hommaa.

Mutta kivaa oli ja toivottavasti päästäisiin ainakin kerran vielä harjoittelemaan ennen koetta...

Tässä videot Wiccan ankkapaimennuksesta:



2 kommenttia:

  1. Ihanaa huomata, että vielä löytyy tyyppejä jotka päästävät koiransa tekemään sitä mihin ne on jalostettukin :) Kunnioitan suuresti kaltaisiasi ihmisiä. En tuosta paimennuksesta mitään tiedä, mutta ainakin minun silmääni Wicca näyttää ihan ammattilaiselta, juurikin rauhalliselta ja kontrolloidulta.

    VastaaPoista
  2. Ihana tossa ekalla videolla se ainut tumma ankka joka nurkasta koittaa "tosi huomaamatta" mennä suuren paimenen ohi sellasta puolipikakävelyä :D Ihan huippu!

    VastaaPoista